Blogikirjoitus: Voimalohi opintomatkalla Pohjois-Amerikassa

Kuluneen kesän alussa matkustimme kymmenen suomalaisen asiantuntijan voimin Pohjois-Amerikan itärannikolle tutustumaan Kanadan New Brunswickin ja Yhdysvaltojen Mainen seutujen padottujen jokien vaelluskalaratkaisuihin. Joukkomme oli poikkitieteellinen – meitä Voimalohen kala-asiantuntijoita oli matkassa kolme ja lisäksemme mukana oli voimayhtiöiden johtoa ja asiantuntijoita ympäristöön, tekniikkaan ja lakiasioihin liittyen.

Miksi matkasimme Atlantin toiselle puolelle?

Vaelluskalojen palauttamistyö on Suomessa verrattain nuorta, eikä meiltä löydy montaa ison joen kalatieratkaisua. Naapurimaissamme tätä työtä on tehty jo paljon pidempään, ja opintomatkamme kohteissakin jo useita vuosikymmeniä. Pitkältä aikajänteeltä kerätty tutkimustieto ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista saatu kokemus auttavat meitä kehittämään omiin, paikallisiin olosuhteisiimme sopivia malleja.

Lisäksi olosuhteemme ovat melko yhtäläisiä. Lohilajikin on sama, joka Suomessa nousee isoihin jokiimme – Atlantin lohi. Matkamme kohdejoilla on useampia voimalaitoksia peräkkäin, kuten meilläkin II- ja Kemijoella. Tämä meille tyypillinen usean voimalan asetelma luo vaelluskalatyölle aivan oman haasteensa. Vastaavia kokonaisuuksia vaelluskalaratkaisuineen ei tahdo Amerikkaa lähempää löytyä.

Matkalla halusimme nähdä nousuvaellusratkaisuja aikuisille vaelluskaloille, sekä alasvaelluskalateitä merivaellukselle lähteville poikasille, smolteille. Paikallisilla on tietysti omat haasteensa – Pohjois-Amerikassa jokiin nouseva Atlantin lohikanta on pienentynyt huolestuttavasti. Ilmastonmuutos ja lämpenevä merivesi vaikuttavat vaelluskaloihin epäsuotuisasti ja niitä palaa siellä jokiin aikaisempaa vähemmän. Samasta suuntauksesta ollaan huolissaan myös Suomessa. Kuluneen kesän nousulohimäärät ovat olleet heikot täälläkin, eikä mitään yksittäistä syytä tähän ole tutkijoillakaan tiedossa.

Ratkaisut räätälöitävä mikroympäristöön sopivaksi

Koska työtä on tehty jo pitkään, pohjoisamerikkalaisten kollegojemme tielle on ehtinyt osua sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Paikallisen, määräaikaisen vesivoiman luvituskäytännön takia toimimattomat ratkaisut pyritään aktiivisesti tunnistamaan ja korvaamaan paremmilla. Tiedot molemmista – onnistumisista ja epäonnistumisista – ovat meille erittäin tärkeitä, kun mietimme omia mahdollisuuksiamme ja ratkaisujamme Suomessa.

Opintomatkan kiinnostavaa antia olivat kohteiden keskenään erilaiset ratkaisut, joita ympäristö ja olosuhteet ohjaavat. Jopa saman joen varrelta löytyy toisistaan poikkeavia olosuhteita esimerkiksi korkeuserojen ja rakentamiseen käytettävissä olevan tilan takia.

Siksi ratkaisuja, olivatpa ne luonnon uomia tai teknisiä, pitää räätälöidä aina kuhunkin mikroympäristöön ja olosuhteisiin sopivaksi. Toimivaksi osoittautuneiden yhtälöiden takana on usein yksityiskohdat, jotka huomioivat juuri kyseisen paikan erityispiirteet. Ne huomaa ja ymmärtää parhaiten paikan päällä.

Kokemuksia kehitystyön tueksi

Me Voimalohella olemme laajentamassa toimintaamme rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen, kuten kalateiden toiminnan, ylisiirtojen ja alasvaellusreittien kehittämiseen sekä jokien kalakantojen palautus- ja tuki-istutuksiin.

Iijoella on kalatiesuunnitelmia kaikille joen voimalaitoksille ja tässä suunnittelutyössä opintomatkan kokemuksista ja opeista on hyötyä pitkään. Joitain uusista kokemuksista ja havainnoista saamme hyödynnettyä konkreettisesti kuitenkin jo nyt. Iijoen ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella on aivan uusi smolttien alasvaellusohjausväylä ja kiinniottolaite. Sen käyttöön ja kehittämiseen, osittain uusien kokemusten ansiosta, meillä on jo ajatuksia parannuksista.

Yksi tärkeä oppi Pohjois-Amerikasta oli se, että kehitystyö ottaa eittämättä oman aikansa, eikä työ tule koskaan täysin valmiiksi. Vaelluskalojen palauttamistyössä onnistuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta ja niihin perustuvia toimia paitsi kalaväylien suunnitteluvaiheessa, niin vielä rakentamisen jälkeenkin.

Mikko Jaukkuri, Voimalohen tutkimus- ja kehittämispäällikkö