Uutinen: Voimalohi istuttaa luonnonoloissa kasvattamansa vaellussiiat ja harjukset syys-lokakuussa

Kalojen kasvattaminen luonnonolosuhteissa, eli luonnonravintolammikkoviljely, on tärkeä osa velvoiteistutusten toteuttamista ja vaelluskalakantojen monimuotoisuuden säilyttämistä. Voimalohi on jo lähes neljän vuosikymmenen ajan istuttanut vastakuoriutuneita vaellussiian ja harjuksen poikasia keväisin luonnonravintolammikoihin ja kerännyt ne syksyisin istuttaakseen kalat Kemi- ja Iijoen meri- ja sisävesialueille. Vuoden 2024 kaltaiset pitkät ja lämpimät kesät aiheuttavat kuitenkin haasteita myös luonnonravintolammikkoviljelylle.

Voimalohi ei ruoki kaloja, koska valumavesiä hyödyntävissä luonnonravintolammikoissa vaellussiian ja harjuksen poikaset kasvavat kesän ajan syöden lammikoissa luonnostaan esiintyvää planktonia ja hyönteisiä. Vaikka lammikoissa ei eläkään luonnossa esiintyviä petokaloja, istutetut poikaset saavat kasvaa muuten täysin luonnonmukaisissa olosuhteissa, kunnes ne ovat syksyllä riittävän isoja selviytyäkseen meri- ja sisävesialueiden vesistöissä. Voimalohi seuraa kalojen kasvun edistymistä kesällä tasaisin väliajoin.

”Seuraamme kasvua koekalastamalla, ja kasvunäytteiden avulla voimme koettaa ennustaa syksyn satoa. Jos joukossa on paljon isoja kaloja, poikasten eloonjäänti on normaalia heikompaa, kun taas pienet kalat enteilevät korkeaa eloonjäämisastetta”, kertoo Voimalohen tuotantopäällikkö Mika Pylväs.

Luonnonravintolammikkoviljely tukee uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista

Voimalohi on yksi Suomen suurimmista luonnonravintolammikkoviljelijöistä. Yhtiöllä on Kemijoen alueella yhdeksän ja Iijoen alueella kuusi luonnonravintolammikkoa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1 400 hehtaaria. Muun muassa lammikkoviljelyn kautta Voimalohi toteuttaa omistajiensa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n velvoiteistutuksia sekä tukee samalla uhanalaisia vaelluskalakantoja ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

”Kehitämme toimintaamme ja pohdimme uusia ratkaisuja, jotta voimme vastata tuleviin haasteisiin”, Pylväs sanoo. ”Istutusvelvoitteen lisäksi haluamme osaltamme turvata uhanalaisia vaellussiikakantoja ja varmistaa, että vaellussiikaa ja harjusta riittää myös kalastajille ja viljelytarpeisiin. Luonnonravintolammikoissamme kalat kohtaavat samat uhkatekijät – minkeistä koskeloihin – kuin luonnossa muutenkin, mikä on tärkeä osa luonnonolosuhteissa kasvamista.”

Voimalohen Kemijoen ja Iijoen alueen lammikoissa poikasten selviytymisaste on pitkälti samanlainen mutta vaihtelee paljon vuodesta toiseen. 50 prosentin selviytymisaste on jo kohtuullisen hyvä, ja hyvänä vuonna selviytymisaste on 70–80 prosenttia. Esimerkiksi Kemijoen alueen lammikoissa selviytymisaste oli vuonna 2023 keskimäärin lähes 50 % ja parhaimmillaan jopa lähes 70 %, mikä takasi parhaan tuloksen 20 vuoteen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös lammikkoviljelyssä

Lammikoiden ylläpito työllistää viisi vakituista työntekijää, ja syksyn kiireisimpinä aikoina apuna on puolen tusinaa kausityöntekijää niin sanottuina lammikkovahteina. Yhtiön oman lammikkoviljelyn lisäksi Voimalohella on kumppaneinaan sopimusviljelijöitä, jotka kasvattavat vaellussiikaa, harjusta ja kuhaa omissa luonnonravintolammikoissaan. Viime vuosina lammikkoviljelijöiden määrä on ollut Suomessa laskussa, ja haasteita on aiheuttanut muun muassa entistä lämpimämmät ja pitempään jatkuvat kesät.

”Kahtena edellisenä syksynä vesi on ollut lämmintä pitkään, jolloin kalojen siirto lammikoista on viivästynyt. Pyrimme tekemään siirron, kun veden lämpötila on laskenut 10 celsiusasteeseen. Vuonna 2022 vesi oli syyskuun alussa 8-asteista, tänä vuonna paikoin jopa yli 15-asteista. Keväällä puolestaan kertarytinällä iskevät kevättulvat vaikeuttavat lammikkovesien hallintaa”, Pylväs kuvailee ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Syyskuun alkupuolella Voimalohen lammikot ovat tyhjentymässä, ja kesän ajan kasvaneiden poikasten istutus päästään aloittamaan syyskuun puolenvälin jälkeen. Kemijoen alueen isoissa lammikoissa ja Iijoen lammikoissa kasvaneet kalat istutetaan merialueille, kun taas esimerkiksi Sodankylän alueen lammikoissa kasvaneet vaellussiiat ja harjukset istutetaan sisävesiin. Talven aikana lammikoita kunnostetaan, ja ensi keväänä lammikoihin istutetaan jälleen uusi joukko vastakuoriutuneita vaellussiian ja harjuksen poikasia.

Lisätietoja

Mika Pylväs

Tuotantopäällikkö

Voimalohi Oy

Sähköposti mika.pylvas@voimalohi.fi

Puhelin 040 8400 393