Oma tuotanto

Kalanviljely Voimalohen kalanviljelylaitoksilla

Haemme kevättalvella silmäpisteasteella olevan merilohen ja meritaimenen mädin Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan ja Keminmaan laitoksilta. Ii- ja Tornionjoen kantaa olevat mätimunat haudotaan Raasakan ja Ossauskosken kalanviljelylaitoksillamme, kunnes ne huhti-toukokuussa kuoriutuvat kalanpoikasiksi.

Kun kalat kasvavat, siirrämme ne isompiin altaisiin. Ensimmäisen vuoden syksyllä leikkaamme laitoksillamme noin miljoonalta velvoiteistutuksiin menevältä lohelta ja taimenelta rasvaevät, jotta ne voidaan erottaa luonnossa syntyneistä yksilöistä. Vapautamme kaksivuotiaat kalat Kemi- ja Iijoen jokisuun merialuille.

Kalanviljelylaitosten vuosi

Kalanviljely Voimalohen luonnonravintolammikoissa

Luonnonravintolammikkoviljely on kalojen kasvatusta luonnonolosuhteissa. Keräämme lammikoiden veden keväisin sulamisvesistä. Tuomme vastakuoriutuneet siian- ja harjuksenpoikaset happipakkauksissa lammikoihin kasvamaan.

Kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Syksyllä keräämme kalanpoikaset. Juoksutamme lammikoista veden keräilylaitteen läpi, mistä poikaset kuljetetaan istutettaviksi joki- tai merialueelle.

Lammikkoviljelyn vuosi

Viereisellä videolla kerromme, miten kasvatamme uhanalaista vaellussiikaa Kuusamon Maunujärvellä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Metsähallitus hallinnoi kolmannesta Suomen pinta-alasta, ja sillä on hyvin monenlaisia tehtäviä. Kotimaisen kalan tarjonnan lisäämiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Metsähallitus vuokraa alueita myös kalankasvatukseen. Vuokra-alueita on merellä, mutta myös erityisesti Etelä-Lapissa ja Koillismaalla, missä kasvatetaan siian poikasia vesivoimayhtiöiden velvoiteistutuksia varten.

Metsähallitus edellyttää kalankasvattajilta asianmukaisia voimassa olevia lupia. Kotimainen kala on ilmastoystävällistä ravintoa, jota Metsähallitus ja Voimalohi haluaisivat lisää suomalaisten ruokapöytiin.