Uutinen: Voimalohi haki kalatieratkaisuihin liittyvää oppia Pohjois-Ruotsista
Opintomatka Ruotsiin tarjosi käytännön esimerkkejä ja hyödyllistä tietoa paikallisista kalateistä, joissa hyödynnetään rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja. Reissusta saadut opit tukevat Voimalohen omistajien – Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n – vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi.
Voimalohen asiantuntijat olivat mukana vaellusyhteyksiä kehittävistä toimijoista koostuvassa ryhmässä, joka perehtyi paikallisiin kalatieratkaisuihin Pohjois-Ruotsissa syyskuussa 2024. Asiantuntijaryhmän isäntänä ja oppaana toimi Uumajassa työskentelevä kalatieasiantuntija Peter Rivinoja, joka esitteli ryhmälle erilaisia kalatieratkaisuja Sävarånilla, Uumajanjoella sekä Byske-, Åby-, Alter- ja Piteälvenillä.
Ruotsin-matka tarjosi Voimalohelle runsaasti oppeja siitä, miten kalateissä voidaan hyödyntää hyvin erilaisia ratkaisuja kohteen erityispiirteet huomioiden. Käytettävään kalatieratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi sekä joen että joelle rakennetun padon koko.
”Tämä on hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on kokeilla rohkeasti erilaisia ratkaisuja esimerkiksi smolttien alasvaellusratkaisuissa. Ratkaisujen lopullista toimivuutta on vaikea ennustaa etukäteen, joten on uskallettava testata uutta ja erilaista”, kertoo Voimalohen tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Jaukkuri.
Pohjois-Ruotsin kalatiekohteissa korostuvat myös kalatien sisäänkäynnin onnistunut sijoittaminen ja houkutusvirtaaman riittävyys. Saatujen kokemusten mukaan itse kalatien rakennevirtaama ei ole toimivuuden kannalta yhtä ratkaiseva kuin kalatien alaosan tai sisäänkäynnin houkutusvirtaama, jonka avulla vaelluskalat löytävät kalatien ja lähtevät nousemaan siihen.
”Esimerkiksi Stornorrforsin vesivoimalaitoksen kalatieratkaisussa on saavutettu parempia houkuttelevuustuloksia luonnonmukaisen kalauomanosalta, kun houkutusvirran pulssituksen pituutta on säädetty riittävän pitkäksi. Kalatiessä yhden kuution rakennevirtaamakin voi riittää hyviin tuloksiin kalan nousussa, mutta suurempi haaste on kalan houkutteleminen kalatien alkuun”, Jaukkuri sanoo.
Uudet tekniset innovaatiot tehostavat tutkimus- ja kehitystyötä
Asiantuntijaryhmälle esiteltiin myös komposiittivalmisteista kalatietä, jolla on runsaasti käyttömahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyössä. Komposiittikalatien rakentaminen on edullista ja nopeaa, ja sitä on helpompaa liikutella kuin kiinteitä rakenteita. Lisäksi komposiittikalatie soveltuu pieniin kohteisiin jo sellaisenaan, ja isommissa kohteissa sitä voidaan käyttää esimerkiksi muiden ratkaisujen tukena.
Ruotsalaiset ovat ottaneet muutamissa kohteissa käyttöön tekoälyä hyödyntävää teknologiaa muun muassa kalatien kameraseurantaan. Tekoäly tunnistaa kalatietä käyttävän kalalajin, kalan sukupuolen sekä sen, onko kalan rasvaevä leikattu vai ei.
”On erittäin hyödyllistä nähdä käytännön esimerkkejä siitä, miten vaelluskalojen palauttamista edistetään Suomen ulkopuolella. Ruotsalaisten tekemä tutkimus- ja kehitystyö auttaa meitä kehittämään vesivoimayhtiöiden vapaaehtoisia vaelluskalakantojen palauttamistoimia Kemi- ja Iijoella”, sanoo Jaukkuri.
”Saimme reissusta mukaamme runsaasti oppeja ja havaintoja rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen, erityisesti kalateiden toiminnan ja alasvaellusreittien kehittämiseen. Aiomme jatkossa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä ruotsalaisten asiantuntijoiden kanssa”, Jaukkuri toteaa.
Lisätietoja
Mikko Jaukkuri
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Voimalohi Oy
Sähköposti mikko.jaukkuri@voimalohi.fi
Puhelin 040 7012 810
Aki Mäki-Petäys
Toimitusjohtaja
Voimalohi Oy
Sähköposti aki.maki-petays@voimalohi.fi
Puhelin 040 7537 597
